11 faktaa työn juhlasta - tiesitkö näitä vapusta?

barona_blogikuva_vappu

Munkit ja nakit, ilmapallot ja serpentiini, työväenliike, teekkarit ja politikka. Nykyiseen vappuun on kietoutunut kiehtova nippu erilaisia perinteitä niin kristillisestä kuin pakanallisestakin perinteestä, työväenliikkeellä maustettuna.

Tartu munkkiin ja ota mukava asento sillä nyt seuraa 11 faktaa, joita et ehkä tiennyt vapusta - tuosta railakkaasta ja rakkaasta työn juhlasta.

  1. Vapun aikaan on juhlittu eri asioita vuosisatojen ajan ja vappua on vietetty (jossain muodossa) jo keskiajalla. Muinaisessa Suomessa toukokuun alussa juhlittiin kevättä päästämällä eläimet ulos ja polttamalla kokkoja, joiden ympärillä juotiin simaa ja tanssittiin

  2. Vaikka nykyvappu ei ole kirkollinen juhlapäivä, nimensä vappu sai saksalaisen nunnan Valborgin mukaan, jonka sanottiin pystyvän ihmeisiin. Valburg julistettiin pyhimykseksi 800-luvulla ja hän on sairaiden, vastasynnyttäneiden ja maanviljelijöiden suojelija. 

  3. Nykymuotoisen vapun (varsin synkkä) synty juontaa työväenliikkeeseen, vuoteen 1886 ja Yhdysvaltojen Chicagoon. Kahdeksan tunnin työaikaa vaatineista, rauhallisista mielenosoituksista muodostui poliisien väliintulon jälkeen mellakka, jossa kuoli 11 ihmistä. Tapahtuman seurauksena pidätettiin kahdeksan myöhemmin syyttömiksi osoittautunutta ihmistä, joista neljä teloitettiin ja yksi teki itsemurhan. Vuonna 1889 Pariisissa kokoontunut puolueiden kansainvälinen yhteistyöjärjestö toinen internationaali päätti ryhtyä viettämään vappua heidän muistokseen työläisten yleisenä mielenosoitus- ja juhlapäivänä.

  4. Suomessa työväen vapunviettoja on pidetty aina Pariisin kokousta seuranneesta vuodesta 1890 lähtien.

  5. Vappu on tärkeä juhla paitsi työväelle, myös opiskelijoille. Suomessa vappua on vietetty ylioppilaiden juhlapäivänä Turun akatemian aikaan jo 1810 ja -20-luvuilla.

  6. Nykyisin erityisesti teekkarit ovat tunnettuja vappumetkuistaan, joihin kuuluu mm. patsaiden lakitus. Helsingin Havis Amanda -patsasta lakitettiin pitkään luvatta öisin, mutta jo vuodesta 1951 on lakittamiseen ollut virallinen lupa. Nykyisin ”mantan” lakitus on monille vapun vieton epävirallinen lähtölaukaus.

  7. Vappu on tänä päivänä yksi harvoista ei-kristillisistä juhlapäivistä Suomessa. Vuonna 1944 vappupäivästä tuli lakisääteinen vapaapäivä.

  8. Vuodesta 1978 vappu – viralliselta nimeltään suomalaisen työn päivä - on myös ollut virallinen liputuspäivä Suomessa. 

  9. Vapun makeat herkut, tippaleivät ja munkit tunnettiin jo keskiajalla. On kuitenkin epäselvää, missä vaiheessa ja miksi niitä alettiin syödä juuri vappuna. Perunasalaatti ja nakit ovat liittyneet vappuruokien joukkoon vasta viimeisen 50 vuoden aikana, ja niiden suosion uskotaan liittyvän yksinkertaisesti niiden helppouteen: molempia voi nauttia myös kylmänä (esimerkiksi vappupiknikillä) makunautinnon siitä suuresti kärsimättä.

  10. Simankin historia ulottuu kaaaaauas menneisyyteen, onhan vastaavaa juomaa nauttineet niin antiikin aikainen ylimystö kuin viikingitkin. Siman yleistyminen ja vakiintuminen juuri vappujuomaksi taas liittyy raittiusaatteeseen, joka oli voimissaan juuri 1800-luvun lopulla. Raittiusliike kannusti ihmisiä juomaan juhlajuomana simaa samppanjan sijaan, ja näin sima vakiintui vapun juhlijoiden ykkösjuomaksi.  

  11. Ilmapallot, serpentiini ja vappuhuiskat ovat tulleet vapunviettoon markkinaperinteestä. Aiemmin juhliin liittyi vahvasti markkinoilla käyminen, ja kun markkinahulinat menettivät merkityksensä, pitivät sieltä tutut elementit kuten naamarit, ilmapallot ja serpentiinit kuitenkin pintansa vappujuhlinnassa. Ilmapalloja alettiin myydä Suomessa 1900-luvun alkupuolella, ja ensimmäisiä vappupalloja kaupiteltiin jo vuonna 1903. Nykyisin suositut foliopallot saapuivat kauppoihin 1980-luvulla. 

 

ILOISTA VAPPUA KAIKILLE! 🎈

 

Aiheet: Työelämävappu

Kirjoittanut:

Johanna Nikama

Uusimmat kirjoitukset

Aihealueet

Katso lisää