Aalto heitti remontoijan uudelle uralle yli 50-vuotiaana

Yrittäjä ja tuotesuunnittelija Jari Lundgren toivoi tekevänsä asuntojen remontointihommia eläkeikään asti. Onnettomuus Chilessä laittoi stopin näille haaveille ja Jari oli uranvaihdon edessä. Nyt, alle vuodessa, hän on myyntineuvottelijana kiinteistönvälityksessä: miten idea uudesta urasta syntyi?

Koulutukseltaan ensin puusepäksi ja myöhemmin Taideteollisesta korkeakoulusta muotoilijaksi valmistunut Jari Lundgren, 53, on ollut aina taitava käsistään ja hyvä suunnittelemaan. Hän on elättänyt itsensä yrittäjänä vuodesta 1994, jolloin hän keksi ensimmäisen tuotteensa: lukemisen opetteluun tarkoitetun puisen sanapelin, jossa kuutiot ovat peräkkäin kiinni toisissaan. Tästä syntyi Lundgrenin Kiipeli-yritys, joka valmistaa erilaisia lauta- ja ongelmanratkaisupelejä lapsille ja aikuisille. Pelien myynti jatkuu edelleen joulusesonkina.

– Kyllä minulla on keksijän sydän. Tuli pärjättyä ihan hyvin suunnittelukilpailuissakin.

Tuotesuunnittelun ohella 2000-luvun alussa Jari kiinnostui remontoinnista ja alkoi tekemään asuntojen remontointia. Hommat sujuivatkin todella hyvin, ennen onnettomuutta. 

Aallon kautta yllättävälle uralle

Vuonna 2019 Chilen lomalla aalto heitti Lundgrenin, niin että niska taittui pahasti. Matka tyssäsi siihen, kaksi välilevyä leikattiin ja oli mietittävä jotain ei niin fyysistä työtä. Syksyllä 2019 Lundgren tuli ammatilliseen kuntoutukseen, jossa työuravalmentajat auttavat ihmisiä työkyvylleen paremmin sopiviin ammatteihin.

 – En olisi voinut ikinä kuvitella, että päätyisin kiinteistövälittäjän työhön!

Kun uutta ammattia alettiin pohtimaan, remonttihommat ja tausta asuntosijoittajamisesta sekä yrittäjänä harjaantuneet myyntitaidot ohjasivat Lundgrenin ajatukset kiinteistövälitykseen. Kun on ollut lähes 20 vuotta tekemisissä asuntojen kanssa, ei tarvinnut lähteä ihan alusta liikkeellä.  

Lundgren ajatteli, että hänen vahvuutensa olisivat nimenomaan asuntosijoittamisesta saamat oppinsa, mutta yrittäjänä opitut myyntitaidot ovat osoittautuneet niitäkin hyödyllisimmiksi, vaikka Lundgren ei ehkä tyypillisin myyjä olekaan. Introverttinä ja läsnäolevana kuuntelijana hän onnistuu kuitenkin hyvin kahdenkeskisissä tapaamisissa. 

Lisäksi yrittäjämäinen kiinteistövälittäjän työ sopi hyvin myös Lundgrenin yrittäjätaustaan – olisi ollut iso kynnys hypätä palkkatöihin klo 8–16 välille. Tärkeintä oli vapaus ja se, että saa itse myös jatkossa määritellä omat työajat.

Oli hyvä pysähtyä: Mitä sitä on tullut tehtyä?

Ammatillisen kuntoutuksen valmennusprosessissa sai kokonaisnäkemystä omasta taustastaan, sillä harvoin sitä tulee pohdittua mitä on tullut tehtyä.

 – Sitä menee vaan eteenpäin päivästä toiseen eikä tule mietittyä missä on pärjännyt ja mikä on ollut mukavaa.

Ilman, että Baronalla olisi patistettu pohtimaan omaa taustaa ja miten vanhaa historiaa voi hyödyntää, olisi ollut aika hukassa sen suhteen mitä nyt tekisi, sillä maailma on täynnä ammatteja. Kun miettii omaa taustaansa ja mistä voisi vielä löytyä jotain uutta kulmaa, niin vaihtoehdot kapenevat – itse se täytyy keksiä mitä voisi tehdä, mutta on hyvä että joku auttaa oivalluttamisessa.

Baronan ammatilliseen kuntoutukseen kuuluva uravalmennus sopii erityisesti ihmiselle, jotka ovat vähän hukassa sen kanssa, mitä seuraavaksi voisi tehdä tai missä pärjäisi. Pieni sosiaalinen paine ja deadlinet urasuunnitelmille motivoivat. Ja kaikenhan tekee vain omaa elämää varten. Lundgren vähän yllättyikin saamastaan tuesta. 

– Oli aika hienoa, että joku ulkopuolinen henkilö oikeasti tuntui välittävän siitä, saanko uuden ammatin ja oli henkisenä tukena matkan varrella. Tuntui ihmeelliseltä, että joku välittää vielä tämänkin ikäisestä.

Ikä ei ollut ongelma, päinvastoin

Yli 50-vuotiaiden työllistyminen on ollut paljon esillä mediassa, mutta Baronan ammatilliseen kuntoutukseen tulevat 50–55-vuotiaat asiakkaat työllistyvät uusiin ammatteihin samalla menestyksellä kuin alle 50-vuotiaatkin, vaikka rajoitteena olisi isoja haasteita työkyvyssä. 

Lundgren kokee iän tuoman elämänkokemuksen ja työhistorian olleen syy siihen, että uusi ammatti ensinnäkin löytyi ja toisekseen, että siinä pääsi vauhtiin nopeasti.  Myyntineuvottelijan työssä pystyy nyt paljon paremmin luomaan keskustelua vanhempien ihmisten kanssa kuin olisi 30-vuotiaana pystynyt – iän tuoma uskottavuus ja varmuus herättää asiakkaissa luottamusta. Matkan varrella kertyneistä elämänopeista on hyötyä alalla kuin alalla.  

Toki uuteen ammattiin hyppääminen jännitti, mutta niin se jännittää varmasti aina! Lukuunottamatta ehkä laajojen tietokonejärjestelmien nopeaa sisäistämistä, iästä ei ole missään vaiheessa ollut haittaa. Päinvastoin. Ja kyllä ne järjestelmätkin on opeteltavissa, kunhan vaan opettelee, vaikka siinä menisi hieman kauemmin kuin nuoremmalla kaverilla. 

Älä jämähdä ”tästä ei tule mitään” -ajatuksiin

Tärkeintä on vaan ennakkoluulottomasti lähteä kokeilemaan uusia töitä. On ihan normaalia aluksi lamaantua, että ei tästä tule enää mitään, ei voi oppia uutta tai työllistyä uudelle alalla. Mutta näihin ajatuksiin ei kannata missään nimessä jämähtää.  

– Jos eka homma ei toimi niin sitten toka tai kolmas toimii.

Kun lähtee rohkeasti liikkeelle ja kokeilee niin siitä varmasti seuraa jotain hyvää. Uudessa elämäntilanteessa Lundgren etenkin pitää siitä, että on tavannut uusia mielenkiintoisia ihmisiä sekä saanut työyhteisöltä tietynlaista hyväksyntää, jota aikaisemmin yrittäjänä ei ole edes osannut kaivata. Uudessa työssä parasta onkin ollut työyhteisö yhdistettynä oman vapauden säilymiseen.

On myös hienoa auttaa ihmisiä löytämään unelmiensa koteja. Ja asiakkaatkin ovat olleet tyytyväisiä: on mieltä lämmittävää saada hyvää palautetta työstään! 

Lundgren edelleen toivoo pystyvänsä jossain vaiheessa palaamaan remontointihommiin, mutta nyt se on vain haave ja on hyvä, että uusi mielekäs työ pitää aktiivisen miehen elämän kiireisenä ja mielen virkeänä.