HR-asiantuntijatyö - mikä HR-alassa kiinnostaa?
Henkilöstöhallinnon työtehtävät ovat jo pitkään olleet todella kilpailtuja ja trendikkäitä. HR-kentällä on tarjolla monenlaisia työtehtäviä, mutta mikä HR-työssä kiehtoo, mitä HR-tehtävät pitävät sisällään ja miten HR-tehtävät tulevat tulevaisuudessa muuttumaan?
Henkilöstöhallinnolla on tärkeä rooli yrityksen menestymisen kannalta – sen tarkoituksena on tukea sekä yritystä että yrityksen tärkeintä voimavaraa eli henkilöstöä. Nykyisin HR ei ole pelkästään palkanlaskentaa ja työsuhdetyötä, vaan paljon muutakin.
Usein HR-työtä hakevien työhakemuksissa korostuu kiinnostus ihmisten parissa työskentelyyn. Lisäksi henkilöstöhallinnon tehtävissä kiinnostavat kehittämistyö esimerkiksi työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen parissa, työntekijöiden auttaminen ja työsuhdeasioiden parissa työskentely.
HR-uralle voi päätyä montaa eri kautta
Koska HR-tehtävät ovat haluttuja ja tätä kautta hyvin kilpailtuja, työkokemusta on hyvä kartuttaa harjoittelun kautta. Harjoittelu onkin usein pakollinen osa useita HR-alan koulutusohjelmia. Jos olet opiskelija, eikä opintoihisi kuulu pakollista harjoittelua, kannattaa harjoittelun tekemistä kuitenkin harkita, sillä se parantaa mahdollisuuksiasi työmarkkinoilla tulevaisuudessa.
Henkilöstöassistentin tai HR-koordinaattorin tehtäviin pääsee usein jo opintojaan viimeistelevä tai vastavalmistunutkin, mutta esimerkiksi henkilöstökonsultin, HR-asiantuntijan tai HR managerin rooleihin vaaditaan usein jo jonkinlaista aiempaa kokemusta – tämäkin toki yrityksestä ja toimialasta riippuen.
Mikä HR-tehtävissä kiinnostaa?
HR-tehtävissä houkuttelevat erityisesti ihmisten parissa työskentely, ihmisten hyvinvoinnista huolehtiminen sekä työn tarjoamat haasteet.
HR-tehtäviin päädytään hyvin monenlaisista taustoista, ja jos sinulta löytyy aiempaa kokemusta esimerkiksi esihenkilönä toimimisesta, voi se olla väyläsi vaativampiin HR-tehtäviin. Osaamista voi lähteä tätä kautta syventämään esimerkiksi HR-työtä tukevien opintojen kautta.
Myös opinnot ovat yksi väylä, jota kautta HR-työstä usein kiinnostutaan. Esimerkiksi sosiaalipsykologian opinnot voivat toimia hyvänä väylänä HR-asiantuntijan työssä menestymisessä, koska opinnot antavat hyvät valmiudet ymmärtää sosiaalisia ilmiöitä kuten esimerkiksi vuorovaikutusta.
Monipuolisia päiviä ja paljon vuorovaikutusta?
HR-ammattilaisella on harvoin samanlaista työpäivää ja työ elää paljon samankin päivän aikana. HR-ammattilaiset kertoivat, että heidän työnsä koostuu muun muassa työntekijöiden HR-asioissa auttamisesta, perehdytyksestä, työnantajamielikuvatyöstä, työkykyyn liittyvistä tehtävistä sekä erilaisista kehityshankkeista.
Työhön sisältyy paljon vuorovaikutusta työntekijöiden kanssa ihan päivittäisen arjen haasteissa sekä vapaamuotoisemmin esimerkiksi virtuaalisilla päiväkahveilla Teamsin välityksellä.
HR-työ voi olla ajoittain hyvin raskastakin, koska HR-asiantuntijat kohtaavat paljon myös raskaita tilanteita, kuten yt-neuvotteluiden vetämistä, irtisanomisia, konfliktitilanteita työntekijöiden kesken tai huomautusten antamista. Tänä päivänä myös ihmisten mielenterveysongelmien lisääntymisen aiheutuu lisätyötä HR:n suuntaan ja HR-asiantuntijoilla tulee olla kykyä reagoida tämän tyyppisiin haasteisiin.
Onkin hyvä tiedostaa se, ettei HR ole pelkkää positiivista ja kivaa, vaan työhön liittyy myös paljon haastavampia asioita. Lisäksi HR-tehtävissä voi yllättävää se, miten laajat ja monipuoliset työtehtävät voivat olla ja miten monia erilaisia rooleja HR:n parissa on tarjolla. Tehtävät voivat painottua esimerkiksi hallinnollisempaan HR-rooleihin tai rekrytointirooleihin.
Parhaimmillaan HR-työ on kuitenkin todella palkitsevaa – etenkin, jos nauttii ihmisten parissa työskentelystä ja haasteista.
Oikea asenne ja priorisointikyky vievät pitkälle
Työ vaatii myönteistä mieltä ja asennetta sekä kiinnostusta ja taitoa olla ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa. Eduksi on kyky katsoa isompaa kuvaa ja olla perillä siitä, mitä yhteiskunnassa tai yrityksessä tapahtuu. Tämän perusteella tulee pystyä reagoimaan nopeastikin muuttuvien tilanteiden vaatimuksiin kuten esimerkiksi lainsäädännön muutoksiin.
Lisäksi työssä nousevat äärimmäisen tärkeiksi kyky johtaa itseään sekä priorisoida työtään. Työpäivien aikana tulee paljon yllättäviä tilanteita, minkä takia työ vaatii hyvää organisointi- ja reagointikykyä.
HR-asiantuntijana pääsee tekemään paljon esimerkiksi selvitystyötä, kohtaamaan haastavia tilanteita ja miettimään syy-seuraussuhteita. Kaikkein tärkeimpänä vaatimuksena HR-ammattilaiset pitivät viestinnän tärkeyttä.
Kuten muillakin aloilla, myös HR-alalla on tärkeää pitää huolta ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä, koska työelämä ja teknologiat muuttuvat nopeaa vauhtia. HR-ammattilaiset pitävät huolta ammattitaitonsa kehittämisestä muun muassa ammattikirjallisuuden lukemisella, erilaisilla koulutuksilla sekä mentoroinnin avulla.
Uraansa aloittelevalle – ja miksei jo pidemmän uran tehneen – kannattaa harkita mentorin hankkimista, jolla on jo kokemusta työelämästä ja HR-puolelta. Jos mentorin hankkiminen kiinnostaa, niin kannattaa esimerkiksi aktiivisesti ottaa yhteyttä sopivan oloisiin ammattilaisiin LinkedInissä tai hakea mentoria esimerkiksi erilaisten järjestöjen kautta, joita löytyy internetin kautta.
Mentoroinnin, ammattikirjallisuuden ja koulutuksien lisäksi ammatillisesti kehitytään esimerkiksi vertaistuen kautta. Asioiden reflektointi ja jakaminen esimerkiksi työkavereiden kanssa on tässä hyvä tapa. Lisäksi verkostoituminen on äärimmäisen tärkeää HR-ammattilaisena, minkä takia erilaisiin verkostoitumistapahtumiin osallistuminen ja esimerkiksi LinkedIn-keskusteluihin osallistuminen auttaa pysymään ammatillisen kehityksen mukana. Keskustelu muiden HR-ammattilaisten kanssa antaa erilaista näkökulmaa ja uusia ideoita myös omaan tekemiseen.
Tulevaisuuden HR – analytiikkaa ja parempaa työkykyä
Tulevaisuudessa HR-työ tulee muuttumaan muun työelämän mukana. HR-ammattilaiset nostivat esille sen, ettei HR:ää nähdä enää pelkkänä bisneksen tukena, vaan tärkeänä osana sitä.
Lisäksi esille tuli HR-analytiikan käytön yleistyminen. HR-analytiikkaa on kerätty jo vuosia, mutta tietojen hyödyntäminen ei ole vielä sillä tasolla millä se voisi olla. HR-analytiikan lisäksi erilaiset teknologiat tulevat muuttamaan myös HR-kenttää. Esimerkiksi tekoälyn hyödyntäminen rekrytoinneissa tulee varmasti yleistymään entisestään.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa on ollut pitkään puhetta milleniaalien tuomista muutoksista työelämään. Myös HR-asiantuntijat toivat tätä esille tulevaisuuden tarpeiden tunnistamisessa HR:n kannalta. Uudet sukupolvet tuovat työelämään uudenlaisia odotuksia ja heidän tarpeensa on tärkeää ottaa huomioon myös HR:ssä.
Kriisiaika on nostanut HR:n uudelle tasolle. Kyseessä ei ole enää back office -toiminto, joka tekee sivussa asioita, vaan on enemmänkin avainpelaaja uudelleen organisoinnissa ja uudenlaisen työkentän rakentamisessa, koska heillä on paras tieto ihmisistä ja heidän käyttäytymisestänsä. HR yhdistää ihmiset tilanteessa, jossa etätyöstä tulee uusi normi. Samaten mielenterveyshaasteet ovat nousseet uudella tavalla esille ja HR:n tehtävänä on reagoida myös niiden asettamiin vaatimuksiin.
HR tekee jo paljon kehitystyötä liittyen esimerkiksi työhyvinvointiin ja työnantajamielikuvaan liittyen. Asiantuntijat uskovat, että HR tulee tekemään enemmän ja syvemmin HR:ään liittyvää kehitystyötä myös tulevaisuudessa.
