Kuinka hyödyntää verkostoja työnhaussa?

barona_round2_sales_final_01 (1)

Laajan verkoston avulla työnhakija saa tietoonsa uudet työpaikat helposti ja nopeasti. Sosiaalisen median avulla voi laajentaa verkostoja ajasta ja paikasta riippumattomasti. Työnhaussa omien verkostojen toimivuutta päästään testaamaan käytännössä. Mutta kuinka lähteä verkostojen rakentamisessa alkuun, jos omat tutut ovat vielä laskettavissa sormin?

Ihmisen verkostot voisi jaotella moneen eri kategoriaan; sosiaalinen media, työelämän verkostot, työkaverit, opiskelu- ja vapaa-ajan verkostot, harrastukset, perhetutut ja ystäväpiiri. Nämä kaikki yhdessä muodostavat ympärille verkoston, joiden kautta saamme tukea ja turvaa elämään.

Mitä vanhemmaksi olen kasvanut, sitä häilyvämmäksi on eri verkostojen välinen raja muuttunut. Esimerkiksi oman työnhaun yhteydessä aloitin verkostojen hyödyntämisen perhetutuista ja oman kotipaikkakuntani ystäväpiiristä, kun taas opiskeluiden ja kotoa muuton jälkeen ryhdyin systemaattisesti rakentamaan sosiaalisen median verkostoa. Tämän jälkeen mukaan ovat tulleet täysin uudet harrastusporukat ja työkaverit.

En enää rakenna verkostojani mitenkään kanavakohtaisesti, vaan verkostoni rakentuvat jokaisella osa-alueella tasaisesti. Jos kuitenkin yksi kanava verkostoitumiseen tulisi valita, puntaroisin sosiaalisen median ja vapaa-ajan verkostojen välillä.

 

Sosiaalisen median vaivattomuus verkostoitumisessa

Alkaessani käyttämään sosiaalista mediaa noin kymmenen vuotta sitten, halusin laajentaa verkostoa oman kotikaupunkini ulkopuolelle. Ujolle luonteelleni sosiaalinen media toimi live-kohtaamista paremmin, sillä pystyin somen välityksellä tutustumaan ihmisiin vaivattomammin. Sosiaalisessa mediassa verkostojen laatu on kuitenkin minulle tärkeää, ja haluan uskoa siihen, että jokaisen siellä olevan kontaktin kanssa pääsen joskus tapaamaan kasvotusten. Pelkästään seuraajien kerääminen ei ole tässä ratkaisevaa.

Omassa työelämässäni olen hyödyntänyt sosiaalista mediaa siten, että muuttaessani Helsinkiin kirjoitin avoimen työpaikkailmoituksen, jonka kautta sain myös nykyisen työpaikkani. Tämän lisäksi seuraan päivittäin muiden ihmisten ilmoittamia työpaikkoja sekä surffaan työnhakuun liittyvissä FB-ryhmissä. LinkedIniin verrattuna FB-ryhmät ovat tällä hetkellä aktiivisempia.

Toimivan verkoston hyvä puoli on myös siinä, että sitä kautta työnhakija saa myös erilaisia suositteluja. Suosittelut voivat koskea suoraan työnhakijan osaamista, mutta myös tarkoittaa vinkkauksia ja tägäyksiä uusista työpaikoista eri somekanavissa. Mikäli työnhakijan somepresenssistä käy ilmi osaaminen ja hänen kiinnostuksen kohteet, toisten ihmisten on helpompi auttaa häntä työnhaussa.

 

Vapaa-aika on käyttämätön mahdollisuus

Verkostoituminen vapaa-ajalla on yllättävän tehokasta, sillä harrastuksesi tai vapaa-ajan vietto saattavat antaa sinusta rehellisemmän ja vilpittömämmän kuvan kuin pelkkä CV:si. Näin ollen ympärillämme on paljon ihmisiä, jotka kantavat sisällään tietoa uusista työmahdollisuuksista ja monet harrastukset lisäävät yhteenkuuluvuutta paljon enemmän kuin työelämän messut tai tilaisuudet. Ei siis kannata rajoittaa verkostoitumista pelkästään työajalle tai työelämään liittyviin ympäristöihin.

Omat tuttumme toimivat meille suosittelijoina, ja suositellessaan meitä tuttu itse ottaa kontolleen riskin. Myydessään tai ehdottaessaan sinua uuteen työpaikkaan, hän luottaa sinuun sillä hetkellä ja esittelee sinua rekrytoivalle taholle. En malta olla mainitsematta sitä seikkaa, että ihmiset eivät lähtökohtaisesti halua suositella huonoja vaihtoehtoja. Ja toisekseen, mikä tärkeintä, suosittelijan pitää saada tietää myös siitä, että olet ehkä katsomassa uutta työpaikkaa tai haluat uusia mahdollisuuksia. Sinua ei voida auttaa, ellei kukaan tiedä, että haluat apua. Lisäksi jos olet pyytänyt jotakuta suosittelijaksi ja merkinnyt hänet ansioluetteloosi, tulee hänen tietää työnhaustasi, koska häneen saatetaan ottaa yhteyttä. 


Rekrytoinnissa ja myynnissä on kyse ihmisten välisestä luottamuksesta, ja tämä on pääsyy siihen, miksi moni yritys palkkaa mielummin tutun kuin tuntemattoman. Työllistävä taho ei halua ottaa liikaa riskiä muutenkin uuden asian äärellä ja voi silloin palkata mahdollisimman tutun työntekijän.

Verkostojen rakentamisessa on siis monia vaiheita, jotka lähtevät siitä, että keräämme ympärillemme yhteisöjä, opimme hyödyntämään niitä tehokkaasti ja toimimme lopulta toistemme suosittelijoina.

Viime hetken vinkit verkostoitumiseen

  1. Käytä LinkedIniä käyntikorttina työelämässä (Heti tapaamisen jälkeen kontaktipyyntö)
  2. Kerää muihin sosiaalisen median kanaviin kiinnostavat puolitutut, esikuvat ja yritykset (Facebookissakin voi seurata)
  3. Pidä silmät ja korvat auki vapaa-ajalla (Työajan ulkopuolella tapahtuu yllättävän paljon asioita)
  4. Ryhdy rohkeasti juttelemaan tai osallistu keskusteluun (Tätä voi tehdä sekä kasvotusten että somessa)
  5. Muistele, ketkä ovat auttaneet sinua joskus työelämään. (Aina on ollut jokin syy, miksi sinua on suositeltu) Pyydä auttajiasi rohkeasti suosittelijoiksi!
  6. Mieti, minkä osaamisen ympärille rakennat oman somepresenssisi (Yksi tunnistettava osaaminen on helpompi hahmottaa kuin kymmenen sekalaista)
  7. Tarkastele omaa ulosantiasi niin sosiaalisessa mediassa kuin vapaa-ajalla (Ihmiset janoavat verkostoonsa positiivisia ja optimistisia ihmisiä)
  8. Reagoi somessa nopeasti sinua kiinnostaviin sisältöihin ( Jos huomaat työpaikkailmoituksen, ota somen välityksellä yhteys rekrytoijaan)
  9. Laajenna rohkeasti omaa kuplaa (Erilaisten ihmisten ja kiinnostusten kohteiden kautta saat laajennettua omaa osaamistasi ja tietämystäsi)
  10. Mene äläkä meinaa (Määrittelemme pitkälti itse omat rajamme. Verkostoitumista voi tehdä monella eri tapaa, valitse itsellesi se mieluisin.)

Anna rekrytoijan löytää sinut myös somesta:

New Call-to-action

Aiheet: UravinkitTyönhaku

Kirjoittanut:

Valtteri Karjula

Uusimmat kirjoitukset

Aihealueet

Katso lisää
Avoimet_työpaikat