Kuntoutuminen vaatii selviytymisvoimaa

Kuntoutuminenvaatiiselviytymisvoimaa

Olen toiminut melkein koko työurani ajan HR-tehtävissä ja viimeiset vuodet olen saanut valmentaa eri tilanteissa olevia ihmisiä uraohjauksissa sekä ammatillisessa kuntoutuksessa. Autan usein ihmisiä, joilla on jokin vamma, sairaus tai haasteellinen hetki elämässä. En voisi kuvitellakaan ihanampaa työtä itselleni, olen nauttinut ja nautin edelleen siitä valtavan paljon. Olen kuitenkin aina katsonut kaikkea vain valmentajan näkökulmasta, terveen - niin fyysisesti kuin psyykkisestikin - sellaisen. Minulla ei ole ollut rehellistä ymmärrystä sairaana olosta, kipujen kanssa elämisestä tai toipumisesta. Viimeisen puolen vuoden aikana ”sain” nähdä myös sen toisen puolen.

Keväällä 2018 minulle tehtiin nivelrikon vuoksi lonkan tekonivelleikkaus, josta kuntoutuminen oli pitkä prosessi. Operaatio ja siitä toipuminen menivät loistavasti, paremmin kuin osasin koskaan unelmoidakaan. Kuntoutumiseni vaikeimmat hetket sijoittuivat heti alkuun: yllätyin esimerkiksi, miten kipeä olinkin. Kesän aikana kehoni toipuessa, minulla oli paljon aikaa ajatella ja oppia uutta.

 

Apua ja tukea täytyy uskaltaa vaatia  

No mitä sitten opin? Ensinnäkin opin olemaan suuresti kiitollinen meidän hyvästä terveydenhuollosta. Sain erittäin hyvää ja välittävää hoitoa sekä opastusta koko prosessin ajan. Hoitohenkilökunta tekee raskasta, tärkeää ja vastuullista työtä läpi vuorokauden, mutta liian usein heitä pidetään itsestäänselvyytenä.

 Samalla tiedän, että kaikilla ei ole yhtä hyviä hoitokokemuksia, kuin minulla nyt oli. Jos sinulle on käynyt toisin, muista vapaan valinnan oikeutesi hoitopaikan suhteen. Muista myös pitää puoliasi, jos tunnet ettet tule aidosti kuulluksi, etsi uusi lääkäri, joka tekee niin.

On tärkeää, että saat ylipäätään tukea. Kipeänä ollessa joutuu painimaan täysin uudenlaisten tunteiden kanssa ja helposti sitä saattaa kokea itsensä yksinäiseksi. Vaikka, ironista kyllä, ei tosiaan ole yksin: Kipuliiton mukaan kroonistuneesta tai pitkäkestoisesta kivusta kärsii jopa miljoona suomalaista.

 

Toipuminen kestää kauan – armollisuus on tärkeintä

Opin malttia ja sen, että joskus on edettävä rauhallisesti hyvinkin pienin askelein. Oli opeteltava kävelemään oikein, mietittävä kuinka käydä vessassa tai miten nostaa pudonnut tavara lattialta. Onneksi jokainen pieneltäkin tuntuva edistysaskel on matkaa parempaan suuntaan. Ja huomenna voi jo hymyillä tämän päivän pikkumurheille, kun asiat solahtavat oikeisiin mittakaavoihin.

Toipuvan on oltava armollinen itselleen. Kuntoutus on pitkä prosessi, eikä voi vaatia olevansa voimissaan heti. Tiedän tämän myös valmentajan näkövinkkelista: asioita ei voi pakottaa uomiinsa, vaan usein vaikkapa se oikea työpaikka löytyy vasta pitkän etsinnän jälkeen. 

 

Positiivinen ajattelu on selviytymisvoimaa

Turhautumisen hetkinä ja silloin, kun kuntoutuminen tuntui etenevän hitaasti, sain suuresti vahvistusta positiivisen ajattelun voimasta. Usein kun puhun siitä asiakkailleni, saattavat he tuijottaa minua silmät suurina: sinäkin brutukseni sorrut self-help-vinkkeihin! Tuntuu, että positiivinen asenne on ymmärretty väärin. Minulle se ei tarkoita sitä, että kukkahattu päässä katselen maailmaa vaaleanpunaisten lasien läpi ja kaikki on alati ihanaa.

Positiivinen asenne tarkoittaa sitä, että henkisesti vahvana ihmisenä, haasteita kohdatessani osaan suhtautua niihin ja käsitellä niitä oikealla tavalla – mikä taas auttaa ja nopeuttaa niistä selviämistä. Jos ei usko toipuvansa, on se paljon vaikeampaa.

 

”Asenne on suhtautumistapa. Miten näemme maailman, kohtaamme tilanteet ja ihmiset ja kuinka selviämme niistä?”

 

Tasapaino on todella tärkeää; mieli ja keho tukevat toisiaan ja jos jompikumpi niistä voi huonosti, se vaikuttaa myös toiseen. Myös kipujen hallinnassa, toipumisessa ja turhautumisen hetkinä positiivinen ajattelu on huipputärkeää.

Jokaisella meillä on omat vastoinkäymisemme ja suhtaudumme kaikki niihin yksilöllisesti, mutta me kaikki selviämme niistä omien keinojemme avulla.

Kokosin tähän alle keinoja, joiden olen huomannut auttavan.

Viisi keinoa vaikeisiin hetkiin

  1. Pysähdy ja hengitä. Keskity täysin sisään ja uloshengityksiin, vain olemiseen. Tämä tyhjentää ajatuksesi ja rauhoittaa.
  2. Laita asiat perspektiiviin: mieti vähintään kolme asiaa, jotka ovat juuri nyt elämässäsi hyvin ja joista olet kiitollinen. Esimerkkejä: sinulla on perhe, katto pään päällä, kaapissa ruokaa, suihkusta tulee lämmintä vettä. Muista, että nämä eivät ole kaikille itsestäänselvyyksiä. Näin asiat asettuvat oikeaan mittakaavaan.
  3.  Kirjoita päiväkirjaa, ihan mitä vain mieleesi tulee. Ja jos et ole kirjoittajatyyppi, piirrä ajatuksesi.
  4.  Salli itsellesi koko laaja tunnekirjosi, myös negatiiviset tunteet. Tunnista ne ja käsittele niitä, mutta älä jää niihin kiinni ja vaan päästä ne menemään (vaikka mielikuvissasi).
  5.  Tee jotain kivaa, jotain mistä nautit; kuuntele lempimusiikkiasi, katso leffa, syö lempiruokaasi, laita mieluisinta hajuvettäsi… Mitä vain, mikä tekee sinut onnelliseksi.

Koen nyt oman kuntoutumiseni jälkeen, että ymmärrän kuntoutujien haasteita ja olotiloja paremmin ja toivottavasti osaan myös omakohtaisiin kokemuksiini perustuen antaa vinkkejä ja herättää heille uusia ajatuksia oppimistani asioista. Innolla odotan uusia ihmisiä, uusia kohtaamisia ja uusia tarinoita.


Mielenterveydestä huolehtiminen on tärkeää myös töissä. Pidimme huippuasiantuntijoiden kanssa webinaarin aiheesta. Lataa ilmainen tallenne alta. 

New call-to-actio