Mitä digitaalisia taitoja työelämässä pitäisi olla?

Lähitulevaisuudessa 90 % ammateista on sellaisia, joissa tarvitaan digitaalisia taitoja. Osalla ihmisistä taidot ovat jo pitkällä, kun osa taas pohtii, mitä ne sellaiset ylipäänsä ovat. Hätää ei onneksi ole: digitaidot voi oppia kuka tahansa, jos suhtautuu teknologiaan positiivisesti.

Klik, klik, klik.

Klikkasin Paintin auki ja aloin piirtää hiirellä valkoiselle ruudulle. Piirsin koiran, jonka ääriviivojen sisällä olevat kohdat väritin ”maalitonkalla”, jonka sai valikosta ruudun vasemmalta laidalta. Muistan kuinka innoissani olin, että äiti oli hankkinut työpöydälleni valtavan, beigen harmaan tietokoneen, jolla pystyi piirtämään ja kirjoittamaan sekä pelaamaan pasianssia.

Olin ala-asteikäinen eli elettiin 1990-luvun loppua, tai ehkä 2000-luvun alkupuolta Rovaniemellä. Opin käyttämään nopeasti myös Teksti-TV:tä ja kun äiti ihmetteli, miten se toimii, näytin hänellekin. 

Nuo hetket muistuivat mieleen, kun siskoni sanoi minulle: ”Puhut aina, että et muka osaa käyttää laitteita. Vaikka oikeasti olet aina itse asentamassa jotain laitetta tai kokeilemassa uusinta sovellusta.”

Ällistyin. Olin jossain kohtaa – jostain käsittämättömästä syystä – alkanut ajatella, etten ole hyvä teknologian kanssa. Ja se on vaarallista ajattelua se.

Työelämässä on nimittäin käytettävä jos jonkinlaista järjestelmää ja välinettä. Hämmästyn aina silloin tällöin töissä, kun luokseni tulee kollega, joka pyytää apua ohjelman käyttöön – olen nimittäin luultavasti itse opetellut ohjelman käytön omin päin vain viikkoa aikaisemmin, koska on ollut pakko.

”Työelämässä on oltava hyvin omatoiminen ja utelias teknologian suhteen, muuten työ ei suju.”

 

Joka ikisellä toimialalla on hyötyä digitaalisista taidoista

Aloin kuitenkin tovi sitten pohtia omia digitaitojani. Ovatko ne oikeasti riittävällä tasolla? Sain nimittäin vierailla Saranen Consultingin pitämässä työnhakuvalmennuksessa, jonne oli  kutsuttu puhumaan Googlella työskentelevä Jonna Toikka, Head of Agencies and Ecosystem Partners.

Toikka kertoi nimittäin, että EU:ssa miltei puolet ihmisistä on sellaisia, joilla ei ole riittäviä digitaalisia taitoa – ja lähitulevaisuudessa 90% töistä on sellaisia, missä niitä vaaditaan. 

”Iso gäppi kurottavissa umpeen”, Toikka totesi. ”En usko, että on yhtään ainutta toimialaa, joissa digitaalisista taidoista ei olisi hyötyä.”

Ei ihme, että EU:ssa jo tovi oltu huolissaan eurooppalaisten digitaalisista taidoista; niitä skarppaamaan on jopa perustettu oma digitaalitaitoja ja työpaikkoja edistävä koalitionsa.

Jotta kenen tahansa olisi helppo omaksua digitaalisia taitoja, on Google luonut Digital Garagen, jossa voi harjoitella omia digitaalisia taitojaan ilmaiseksi. Digital Garageen voi myös luoda itselleen sopivan opintopolun, joka sopii omaan lähtötasoon.

 

Mitä kuuluu digitaalisiin taitoihin?

Toikka listasi puheenvuorossaan, mitä asioita jokaisen olisi hyvä osata: perustason digitaalisiin taitoihin kuuluu, että pystyy hyödyntämään online-videoita ja hakukoneita ja pystyy edistämään omaa tai yrityksensä asiaa nettikanavien kautta.

”Nyt puhutaan paljon, että koodaus tulee peruskouluihin ja kaikkien pitää koodata. Vielä tärkeämpää on ymmärtää koneita. Koodauksen perusteet on hyvä opetella ymmärtääkseen koneen toimintaa”, Toikka avasi.

Koska Sarasen tilaisuuden kuulijoina oli viestintä- ja markkinointialan osaajia, lisäsi Toikka, että markkinoinnin osaajan on ymmärrettävä mobiilia; miten lisätä esimerkiksi sivustojen nopeutta ja käytettävyyttä mobiililla. Markkinointiosaajien digitaidot on luonnollisesti oltava tavanomaista paremmat: on käsitettävä automaation ja datan merkitys.

”Markkinoinnissa meidän pitäisi kaikkien olla dataa ymmärtäviä, luovia tarinankertojia. Tarvitsemme entistä enemmän luovuutta, innovaatioita ja analysointitaitoja, jotta ymmärrämme ison kuvan datan takana, ja osaamme kertoa datan takaa löytyvän tarinan ja jakaa sen yleisölle.”

 

Hyvällä asenteella pääsee pitkälle

Myönnän, että Jonna Toikan puheenvuoron aikana alkoi melkein hengästyttää: kaikkiko tuo pitää osata? Samaan aikaan mielessä kuitenkin kupli innostus. Onneksi kupli! Sillä tärkeintä Toikan mukaan on positiivinen asenne teknologiaa kohtaan, oppimishalu ja joustavuus.

”Joustavuus tärkeää, koska ei voida tietää, millaisiin töihin nyt eskarissa olevat päätyvät.”

En voinut muuta kuin nyökytellä: uusia ammatteja syntyy kuin sieniä sateella, esimerkkinä vaikkapa robottiprosessinhoitajan työ – eli ihmisen tehtävä on valvoa, että robotti tekee asiat oikein.

Uudet teknologiaan liittyvät ammatit kuulostavat hauskoilta, mutta samalla ymmärrän, että teknologioihin voi liittyä pelkoja. Niistä kun on helppo maalata hirviöitä, etenkin jos niitä ei ymmärrä tai osaa käyttää.

 

”Ja sitten siinä tekeekin saman tien itsestään avuttoman pässin, vaikka osaisi oikeasti paljonkin.”

 

Jos lähitulevaisuuden töistä 90% tosiaan on sellaisia, jotka vaativat edes jonkinasteisia digitaalisia taitoja, kannattaa positiivisuudesta pitää kiinni kynsin ja hampain: ei kannata jättäytyä töiden ulkopuolelle vähättelemällä omia kykyjään tai rakentamalla henkisiä esteitä oman oppimisensa eteen.

Itsekin yritän pitää mielessä sen innostuneisuuden tunteen, kun avasin ensi kerran Paintin ja piirsin hiirellä kuvan ruudulle. En miettinyt, onko minulla riittävät taidot – sen sijaan mietin, mitä voisin piirtää.


MIetitkö seuraavaa ura-askelta? Katso avoimet paikkamme tästä: 

New call-to-action

Aiheet: Työelämän taidot

Kirjoittanut:

Sandra Lamppu

Uusimmat kirjoitukset

Aihealueet

Katso lisää
New call-to-action