Palaute luo parempaa työkulttuuria - 5 vinkkiä, miten annat palautetta oikein

blogikuva_oikea_palautteenanto_BaronaCareers_inter

Palaute tärkeää kaikille työn mielekkyyden ja kehittymisen vuoksi. Palautteen anto ei kuulu vain esimiehille, sillä jokainen meistä voi tukea kollegan kehitystä antamalla palautetta. Oli palaute sitten positiivista tai korjaavaa, tässä parhaat vinkit, miten sen annat!

1) Palaute kulkee työarjen lomassa 

Palaute herättää aina tunteita, oli se positiivista tai negatiivista. Se, miten itse reagoi riippuu työyhteisöstä ja siitä, miten hyvät vuorovaikutussuhteet työntekijöillä on. Mitä turvallisempi olo on yhteisössä, sitä helpompi palautetta on antaa. Ja mitä enemmän annetaan positiivista palautetta, sitä paremmin työyhteisö ja -kulttuuri voi ja kehittyy.

Palautteen antamisen ei siis tarvitse aina olla iso seremonia eikä sen tarvitse olla läsnä vain kehityskeskusteluissa. Palautteen antaminen kuuluu kaikille työyhteisössä, ja sen antaminen voi olla matalan kynnyksen toimintaa: Anna siis positiivista palautetta aina tilaisuuden tullen kollegallesi pienemmistäkin jutuista – se luo positiivista työkulttuuria!

2) anna palaute aina yksilöidysti ja pieninä paloina

Palautteen palasteleminen pienemmiksi osiksi jättää paremman muistijäljen. Kun palaute on riittävän selkeää ja konkreettista, jää se aina paremmin mieleen. Älä siis sano hienosti sujuneen työprojektin jälkeen pelkästään, että ”hyvin meni”, vaan jatka lausetta, missä tarkalleen ottaen kollega erityisen hyvin onnistui. Kuvaileva palaute auttaa palautteen saajaa kehittymään työntekijänä ja vahvistaa hänen työidentiteettiään.

Älä myöskään vitkuttele palautteen antamisessa. Palaute kannattaa antaa aina mahdollisimman pian tapahtumien jälkeen. Kun asia on tuore, asettuu palaute oikeaan kontekstiin ja myös palautteen saajalla on selkeä käsitys tapahtumien kulusta.

3) mieti, kenelle olet antamassa palautetta

Tiimeissä työskentelee usein kaiken tasoisia osaajia, harjoittelijasta senioritason tekijöihin. Palautetta antaessa kannattaa aina suhteuttaa se vastaanottajan lähtötasoon ja tavoitteisiin. Näin toimivat hyvät esihenkilöt, mutta ihan samaa voivat myös kollegat miettiä palautetta toisilleen antaessaan.

Jotta palautteesta olisi jotain hyötyä, kannattaa siis miettiä, kenelle on palautetta antamassa. Toimiva palautteen antaminen edellyttää aina sekä itsensä että toisen osapuolen tuntemista sekä ympäröivän tilan ja tilanteen huomioimista. Palaute hyödyttää ja ilahduttaa kaikkia, mutta erityisen hyödyllinen palautteen saaminen on niille, joilla ei ole vielä runsaasti työkilometrejä alla. Positiivinen palaute kollegalta voikin olla kullanarvoinen.

4) muuta kuin positiivista sanottavaa? Asetu toisen asemaan ja avaa dialogi

Kaikki ei aina mene kuin Strömsössä ja joskus korjaava palaute on paikallaan. Korjaava palaute ei tarkoita haukkumista tai kritisointia vaan sitä, että käy rakentavalla tavalla läpi asioita. Korjaavaa palautetta ei pidä antaa tuohtuneena tai hetken mielijohteesta, joten vedä ensin happea ja valitse rauhallinen, kahdenkeskinen hetki palautteen antamiseen.

Rakentavan palautteen anto ei ole monologi, vaan dialogi. Miettikää asiaa yhdessä ja kysy, miten olisit itse voinut esimerkiksi olla paremmin avuksi. Ole läsnä ja keskity kuuntelemaan. Muista, että palaute koskee aina työtä, ei persoonaa eikä henkilökohtaista. Siksi palautteen pitää aina olla perusteltua.

5) lopuksi: näin otat itse vastaan palautetta

Palautteen saaminen on tärkeää oman kehittymisensä ja työidentiteetin vahvistumisen takia. Me suomalaiset olemme kuitenkin tunnetusti hieman huonoja ottamaan erityisesti positiivista palautetta vastaan. Tässä asiassa turha vaatimattomuus ei kaunista: jos saat itse positiivista palautetta, ota se reippaasti vastaan ja innostu omasta työpanoksestasi. Kannattaa ajatella palaute välittämisen osoituksena: joku vaivautuu ottamaan arjestaan aikaa juuri sinulle ja kertomaan sinulle onnistumisistasi!

Vinkit antoi Baronan työuravalmentaja ja työnohjaaja Erja Karhinen, joka työssään auttaa ihmisiä uusille urille ja työelämään sekä tukee heitä elämän kriisitilanteissa.  Erityisesti psyykkinen jaksaminen on hänen erityisalaansa.

New call-to-action

Aiheet: UravinkitoppiminenTyöyhteisöYhdessä tekeminenelinikäinen oppiminen

Kirjoittanut:

Erja Karhinen

Uusimmat kirjoitukset

Aihealueet

Katso lisää