Vihdoin irti huijarisyndroomasta - 4 täsmävinkkiä

Barona_Careers_B2C_blogikuva_huijarisyndrooma_oikea

Huijarisyndroomasta on puhuttu viime aikoina paljon eikä suotta: Moni piinkovakin ammattilainen kärvistelee huijarisyndrooman kanssa joka päivä. Organisaatiopsykologi, yrittäjä ja vaikuttaja Jaakko Sahimaa kertoo, miten pääset oikeasti eroon huijarisyndroomasta!

Viime vuosina tapetille noussut huijarisyndrooma on monelle mediasta tuttu termi ja ajankohtainen aina vain. Huijarisyndroomasta kärsivä menee päivänsä läpi ahdistuneena siitä, ettei oikeasti osaa mitään ja ihan kohta jää omasta ammattitaidottomuudestaan kiinni. Ahdistavaa, eikö vain?

- Huijarisyndroomassa pätevä ihminen ajattelee perusteettomasti, ettei osaa. Se on ahdistava tunne, vaikka kyse on yleensä ajatusharhasta. Tunne on yleisempi kuin luulemme, jopa valtavan menestyneet ihmiset saattavat kärsiä siitä, Sahimaa kuvailee.

Miten siis päästä oman pään sisäisestä negatiivisesta puheesta eroon ja ottaa hommat haltuun? Tässä neljä vinkkiä, millä pääset liikkeelle murtamaan huijarisyndrooman rajoittavan kehän.

Huijarisyndrooma ruokkii riittämättömyyttä – heitä liika tunnollisuus roskiin

Huijarisyndrooman pohjasyy on riittämättömyyden kokemus. Riittämättömyyden tunteesta ei pääse eroon suorittamalla lisää. Muutoksen pitää tapahtua omien ajatusten ja asenteiden kautta. Pysähdy miettimään, mistä kumpuaa ajatus, ettet osaa mitään tai olet huonompi kuin muut. Omia ajatusmalleja saa ja pitää kyseenalaistaa.

- Ymmärrä myös, mikä on riittävän hyvää. Aina ei tarvitse olla täydellinen suoritus aivan kaikessa. Mieti, mitkä ovat sinulle tärkeitä juttuja ja niitä, missä haluat onnistua, Sahimaa sanoo.

Varsinkin asiantuntijatyössä työ on jatkuvaa muutosta ja epävarmuuden sietämistä. Valmista ei välttämättä tule, vaikka kuinka haluaisi. Tämä ruokkii riittämättömyyden tunnetta ja kehä on valmis.

- Työelämä on jatkuvaa uuden oppimista ja itsensä haastamista. Siihen kuuluu ylä- ja alamäet, Sahimaa muistuttaa.

Huijarisyndrooma lisää perspektiiviharhaa – katso ympärillesi

Huijarisyndrooman yksi keskeinen ajatusvääristymä on, että et oikeasti osaa ja jäät kohta siitä kiinni. Samalla huijarisyndroomasta kärsivä ajattelee, että muut osaavat paljon enemmän kuin sinä. 

- Kaikki muutkin ovat todennäköisesti ihan yhtä pihalla. Me näemme yleensä muista vain pintakerroksen, menestyksen, itsevarmuuden ja onnistumiset, emmekä sitä, että jokainen kamppailee omien haasteidensa parissa. Ihan samanlaisten epävarmuuksien tunteiden kanssa kuin sinäkin, Sahimaa kannustaa.

Menestymisessä on Sahimaan mukaan kyse ennen kaikkea itseluottamuksesta ja itsetunnosta.

- Suosittelen Peppi Pitkätossun asennetta ja lentävään lausetta kaikkien käyttöön: Se mitä en ole vielä kokeillut, onnistun siinä varmasti, Sahimaa nauraa.

Katso lisää videolta 

Organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa kertoo lisää eri ajatusvääristymistä videolla.

3 - HUIJARISYNDROOMA_V4

 

Lue lisää Jaakko Sahimaasta täältä

Huijarisyndrooma vääristää ajattelusi – hanki  palautetta

Jos tunnistat itsessäsi huijarisyndrooman piirteitä, sinulla on todennäköisesti väärä kuva itsestäsi. Sisäinen puheemme on usein varsin kovaa, olemme itsemme pahimpia arvostelijoita. Jos pään sisäinen puhe vahvistaa epävarmuuksia ja huijarisyndroomaa, kannattaa kysyä muilta mielipidettä.

- Hanki näkemyksiä itsestäsi kollegoilta, kumppanilta tai vaikka kaverilta. He pystyvät kertomaan sinulle objektiivisesti, miten hyvä ja osaava olet. Palautteen saaminen on tärkeää ja usein uskomme vasta, kun joku toinen sanoo, Sahimaa kuvailee.

Huijarisyndroomaa voi lieventää myös itse. Kirjaa ylös konkreettisia asioita, joita olet tehnyt, saanut aikaiseksi ja onnistunut. Näin hahmotat paremmin, kuinka paljon olet jo nyt saavuttanut!

- Ihminen on sokea tekemiselleen ja toiminnalleen. Tietotyössä tämä korostuu, kun työ on abstraktia eikä siitä jää mitään konkreettista jälkeä, Sahimaa kuvailee.

Huijarisyndrooma lisää vertailua – katse omaan kehitykseen

Positiivinen palaute tuo uskoa omaan osaamiseen. Totta myös on, ettei ikinä voi olla se maailman paras ja osaavin tyyppi - eikä se ole tarkoituskaan. Meillä on kaikilla omat vahvuutemme ja osaamisalueemme.

- Ihminen vertaa itseään toisiin ja asettaa mielellään omat arvonsa ja tavoitteensa suhteessa vierustoveriin. Sen sijaan että lopettaisit vertailun, mieti, mihin vertaat ja mitkä ovat standardisi. Voisitko muiden suoritusten sijaan miettiä omaa kehittymistäsi ja peilata tekemisiäsi itsesi kautta? Sahimaa kysyy.

Siksi kannattaa miettiä, mitä juuri sinä osaat, missä olet kehittynyt ja mitä taitoja olet matkan varrella saavuttanut. Näin hahmotat paremmin, kuinka osaava oikeasti oletkaan.

- Mieti vertailukohtasi – voisitko nähdä esimerkiksi oman hienon kehityskaaresi tai taidot, joita olet kerryttänyt vuosien mittaan? Muista, että jotain potentiaalia sinussa on, koska olet päässyt siihen, missä nyt olet.

New call-to-action

Aiheet: TyöelämäUravinkitVideotHyvää Työtä

Kirjoittanut:

Eeva Louko

Uusimmat kirjoitukset

Aihealueet

Katso lisää