Älä usko omia tulkintojasi – näin purat haitalliset uskomukset ja menestyt

Älä usko omia tulkintojasi – näin purat haitalliset uskomukset ja menestyt

Eeva Louko 2.6.2021

Työyhteisössä syntyy konflikteja, koska samassa tilassa on läsnä useamman ihmisen mielipiteet, tulkinnat, ajatukset ja kokemukset. Organisaatiopsykologi ja yrittäjä Jaakko Sahimaan mukaan virheelliset johtopäätökset kumpuavat usein opituista ja virheellisistä malleista. Tässä vinkit, miten purat haitalliset mallit ja menestyt!

Vinkki 1: Kaikki ei aina liity sinuun

Ensimmäinen työpäivä ja uusi kollega kahvihuoneessa sanoi sinulle mielestäsi kärkkäästi. Nyt ette tule toimeen ja tyyppi vaikuttaa sietämättömältä. Kuulostaako tutulta? 

Todennäköisesti kärsit attribuution peruserheestä eli siitä, että yliarvioit sisäisten tekijöiden vaikutuksen käyttäytymiseen. On hyvä tiedostaa, ettei tilanteet ja asiat pyöri aina itsensä ympärillä.

– Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yliarvioimme muiden henkilökohtaisia asenteita tai motiiveja, kun yritämme selittää tai tulkita käyttäytymistä, Jaakko Sahimaa kuvailee.

Vinkki 2: Tilanne ja tulkinta eivät aina kohtaa

Sahimaan mukaan olemme huonoja näkemään syy-seuraussuhteita. Eli kun ihminen toimii tietyllä tavalla, ajattelemme herkästi, että käytös on tilannesidonnaista. Ihmisillä on taipumus etsiä helppoja, jopa mustavalkoisia selityksiä asioille.

– Korrelaatio ei ole sama kuin kausaliteetti. Suomeksi se tarkoittaa sitä, että kun jotain asioita tapahtuu samanaikaisesti, ajattelemme että siinä on aina syy-seuraussuhde. Näin ei kuitenkaan läheskään aina ole, Sahimaa muistuttaa.

Vinkki 3: Älyllinen laiskuus johtaa harhaan

Ihmisen mieli luo toimintamalleja, koska ne keventävät ajatteluprosessejamme. Monissa arjen tilanteissa ihminen selviää hienosti skeemoilla eli opituilla toimintamalleilla.

– Kuitenkin ne voivat johtaa meidät myös harhaan: Käytämme esimerkiksi väärää olettamusta tai skeemaa tilanteeseen, johon se ei sovikaan. Silloin syntyy konflikti.

Kyse on myös tietynlaisesta älyllisestä laiskuudesta. 

– Luomme peukalosääntöjä, jotka helpottavat ja nopeuttaa ajatteluamme. Mutta samalla ne voivat johtaa harhaan. Sen jälkeen johtopäätöksiä vedetään liian nopeasti, Sahimaa kuvailee.

Vinkki 4: Älä ankkuroidu

Kaikilla meillä on ennakkokäsityksiä ja olettamuksia. Elämänkokemukset ja persoona vaikuttavat siihen, miten tulemme tilanteisiin ja miten ne koemme. 

– Toiset luottavat ihmisiin, kunnes toisin todistetaan. Osa puolestaan on luonteeltaan sellaisia, että luottamus pitää ansaita eli ollaan jo valmiiksi skeptisempiä, Sahimaa sanoo. 

Kognitiiviset vääristymät eli ennakkoasenteet vaikuttavat kuitenkin tekemisiimme ja käytökseemme. Ihmisillä on taipumus hahmottaa ja painottaa havaintojaan ja tulkintojaan tietyllä tavalla. Nämä johtavat herkästi vääristyneisiin tai virheellisiin arvioihin tai tulkintoihin tilanteesta. 

– Niin sanottu ankkuroituminen tarkoittaa, että ihminen kiinnittyy liikaa ensimmäiseen havaintoonsa. Siitä tulee ihmisen päässä se normi, johon seuraavia havaintoja verrataan. 

Vinkki 5: Lisää empatiakykyä ja reflektointia

Omista uskomuksista, ennakkoluuloista ja ennakkokäsityksistä luopuminen on aina hankalaa ja vaatii ajatustyötä. Ennakkoluulot ja stereotypiat ovat luonnollisia ja inhimillisiä asioita, mutta niiden ei kannata antaa liikaa johtaa elämänsä suuntaa.

Tunteet ovat positiivinen voimavara mutta ne sekä kokemukset, ajatukset ja asenteet voivat vääristää tilanteen ymmärrystä. Siksi omaa käytöstä ja ajatuksiaan kannattaa analysoida, reflektoida ja miettiä kriittisesti.

Toisen asemaan asettuminen voi auttaa laajentamaan ymmärrystä tilanteesta.

– Empatiakyky on tärkeää. Olisi tärkeää pyrkiä näkemään myös se, mitä tilanteessa saattaa piillä taustalla, Sahimaa summaa.