Työntekijäkuvassa kiekkolegenda Stig Wetzell – 74-vuotiaana virtaa riittää yhä työelämälle

stig_wetzell_barona_uratarina_teollisuus_asiantuntija

Jääkiekkolegenda Stig Wetzell, 74, on juuri päättänyt viimeisimmän projektinsa teollisuuskonserni ABB:n Turun Service -toimipisteessä. Vaikka mittariin on ikää kertynyt jo reippaasti yli eläkeikärajan, niin ”Stigun” puheesta kuulee yhä innostuksen työtään ja ammattiaan kohtaan. Entisen kiekkovahdin työura on ollut palkitseva ja paikoitellen raskaskin menestyneen kiekkouran rinnalla.

Erityisesti Helsingin IFK:n ja Suomen maajoukkueen maalivahtina tunnettu Wetzell oli 60-, 70- ja 80-luvuilla yksi aikansa parhaimmista jääkiekkomaalivahdeista. Moni ei tiedä, että kolme suomenmestaruutta HIFK:ssa torjunut Wetzell on jääkiekkouransa oheen tehnyt pitkän uran teollisuuden alalla.

Työura on kestänyt aina näihin päiviin saakka. Viimeiset seitsemän vuotta Wetzell on tehnyt hommia baronalaisena työskennellessään ABB:llä eri projekteissa teknisenä asiantuntijana.

Jääkiekko vei mukanaan, ammatiksi siitä ei silti ollut

Suomen jääkiekon pääsarja alkoi 80-luvun puolivälissä siirtyä ammattilaisurheiluksi. Ennen sitä pelaajat loivat työuraa ”oikeissa töissä” ja jääkiekolla kerättiin korkeintaan taskurahoja. Wetzelille teollisuuden alalle päätyminen oli ajan kuvaan luontaista, kun hän seurasi isänsä jalanjälkiä.

”Ennen vanhaan oli yleistä, että hakeuduttiin saman yrittäjän palvelukseen, jossa jompikumpi vanhemmista oli töissä. Se sai minutkin peruskoulun jälkeen hakeutumaan Lahden ammattikouluun ja sähkölinjalle”, Wetzell kertoo.

”Ennen vanhaan oli yleistä, että hakeuduttiin saman yrittäjän palvelukseen, jossa jompikumpi vanhemmista oli töissä. Se sai minutkin peruskoulun jälkeen hakeutumaan Lahden ammattikouluun ja sähkölinjalle”

Ammattikoulun jääkiekkojoukkueessa oli maalivahdin tontti vapaana ja Wetzell lähti sitä kokeilemaan 16-vuotiaana. Jalkapallossa maalivahdin tontilla toiminut Wetzell oppi pian kiekkovahdin salat ja kehittyi nopeasti. Wetzellin pituus oli vaikeuttanut torjuntapuuhia jalkapallossa, mutta jääkiekossa tuohon aikaan oli etua erityisesti ketteryydestä, jota Wetzellillä riitti.

Jääkiekko vei lopulta mukanaan. Jatko-opiskelusuunnitelmat vaihtuivat treenaamiseen ja tie johti ammattikoulusta Lahden Upon Palloon, jossa pelattiin Wetzellin aloittaessa alemmalla sarjatasolla, mutta myöhemmin myös SM-tasolla. Upon Pallossa legendaarinen jääkiekkovalmentaja Seppo Liitsola huomasi nuoressa Wetzellissä potentiaalia ja käski valita jääkiekon tai jalkapallon väliltä.

Wetzell teki Lahdessa palloiluseuran omistavalla Upon tehtaalla sähköasentajan hommia sekä kokoonpanotöitä ja eteni kodinkonetehtaalla aina työnjohtoon saakka. 60-luvun lopulla Wetzellin pelaaminen oli sillä tasolla, että helsinkiläisseura HJK halusi miehen maalinsa suulle. Yhtenä ehtona muutolle oli, että Wetzell pääsisi jatkamaan työelämää: kiekkoilu oli tuolloin pelkkä harrastus, vaikka hän alkoikin samaan ”pientä taskurahaa” pelaamisestaan siirtyessään HJK:hon pelaamaan.

Työura jatkui kodinelektroniikan valmistuksen parissa ensin Kauklahdessa ja vuodesta 1972 lähtien Helsingin Pitäjänmäellä Strömbergin tehtaalla, jossa Wetzell vietti seuraavat vuosikymmenet. Hän eteni pian uudessa työssään taas työnjohtoon asti osastolla, jossa tehtiin sähkökoneiden roottoreiden komponentteja.

Kiekkoura hankaloitti työntekoa, ja toisinpäin

HIFK kaappasi huippuveskarin HJK:n maalinsuulta ja menestystä alkoi seurata myös kaukalossa. Kaudella 1973-1974 HIFK voitti Suomen mestaruuden ja Wetzell oli uransa huipulla. Samaan aikaan urheilu-ura kuitenkin verotti työntekoa ja toisinpäin – työnteko vaikeutti myös urheilijan elämää.

Pitkien vieraspelireissujen jälkeen unet jäivät usein vähiin ja Wetzellin jaksaminen töissä oli joskus hankalaa, eikä syntyneet kolmoslapset varmasti yhtään keventäneet arkea. Wetzellin mukaan välillä oli vaikea pystyä suoriutumaan pelaamisesta kunnialla. Töitä kun piti tehdä tehtaalla samoissa määrin kuin kaikki muutkin työntekijät.

”Siihen aikaan ei kauhean hyvällä katsottu mun pelaamista. Kaikki tunnit mitä lähdin aikaisemmin, piti tehdä ennakkoon sisään”, Wetzell muistelee. 

”Siihen aikaan ei kauhean hyvällä katsottu mun pelaamista."

Maajoukkuetasolle päästessään, Wetzellin uusi Ruotsista tullut johtaja oli kuitenkin aivan innoissaan, kun samalta työpaikalta löytyikin maajoukkuetason maalivahti.

Wetzell näkee, että jääkiekkourasta sai myös paljon positiivisia juttuja työelämään. Joukkueurheilussa Wetzell oppi hyvin, kuinka joukkuetta johdetaan ja viedään kohti yhteisiä tavoitteita. Kiekkoura opetti paljon myös sosiaalista kanssakäymistä ja itsevarmuutta, joita pystyi viemään työelämään:

”Mielestäni periaatteessa samoja pelisääntöjä on noudatettava sekä töissä, että urheilu-uralla. Ja pitäähän työstä niin kuin urheilustakin tykätä. Kun tekeminen on mielekästä, niin seurauksena tulee usein myös menestystä.”

Urheilu-uran jälkeen tie vei asiantuntijatehtäviin

Stig Wetzellin hieno jääkiekkoura päättyi vajaa nelikymppisenä kolmanteen SM-kultaan HIFK:ssa vuonna 1983. Myöhemmin paita numero 1 jäädytettiin Helsingin jäähallin kattoon ja HIFK:n seuraikoni jatkoi yhä sitä oikeaa työuraansa, Pitäjänmäellä tehtaassa työnjohtotöissä. Tänä päivänä Wetzellin työpaikka tunnetaan nimellä ABB.

Veskarilegendan lonkat alkoivat kuitenkin jossain vaiheessa vaivaamaan, ja hän joutui jäämään pitkälle sairauslomalle vuonna 2005. Pitkään Wetzell ajatteli, että työura olisi tässä, mutta nivelet saatiin leikkauksella kuntoon ja mies haluttiin taas hommiin.

Nyt Wetzell aloitti suunnittelutehtävissä, kun miehen pitkää kokemusta tarvittiin ABB:llä valmistusprosessien kehittämiseen. Työ projektipäällikkönä oli uusi startti työuralla ja Wetzellin puheesta kuulee, kuinka hän nauttii asiantuntijatehtävistä.

”Kyllä ne onnistumiset ovat motivoineet tässä työssä varsinkin vanhemmalla iällä ja pitäneet työn mielekkäänä", Wetzell sanoo.

"Kyllä ne onnistumiset ovat motivoineet tässä työssä varsinkin vanhemmalla iällä ja pitäneet työn mielekkäänä"

Wetzell tuntee ylpeyttä kehittämästään käämienvalmistusprosessista, jonka parissa hän on viime vuodet työskennellyt. Idea syntyi eräänä yönä hotellissa ja Wetzell raapusti paperille prosessin, jolla voisi korvata vanhanaikaisen ja kalliin prosessin. Idea vietiin toteutukseen asti ja nyt Wetzellin idea on ollut käytössä vuosia ja viety useisiin tehtaisiin käytäntöön.

Wetzellin ammattitaitoa on tarvittu tähän päivään asti, tosin hieman kevyemmillä työmäärillä viime vuosina. 74-vuotias kiekkolegenda on ollut tyytyväinen työuraansa ja hieman jopa harmittelee sitä, että tällä hetkellä työt tältä osin päättyvät – virtaa kun tuntuisi kuulemma yhä löytyvän.

Moni urheilija putoaa tyhjän päälle

Jääkiekon noustessa suuren yleisön suosioon 80- ja 90-luvuilla, pääsarjatason joukkueet täyttyivät nopeasti täysipäiväisistä ammattilaisista. Wetzell muistelee, että hänen joukkueestaan löytyi pelaajauran lopussa vain yksi täysin ammatikseen jääkiekkoa pelaava. Wetzell ei kuitenkaan harmittele, että ei koskaan päässyt nauttimaan nuoremman sukupolven tavoin kiekkoammattilaisen elämästä.

”Olen tyytyväinen, että sain tehdä omaa työuraa jääkiekkouran rinnalla. Olin vähän semmoinen luonnonlahjakkuus, että en ikinä jaksaisi semmoista rallia, mitä nykypelaajat joutuvat tekemään. Silloin jääkiekko oli kivaa ja oli kiva, että siitä sai pientä taskurahaa”, Wetzell kertoo.

Pelaajauran jälkeinen elämä tuli Wetzellille luonnostaan, kun hän jatkoi samassa leipätyössään. Siirtyminen oli Wetzellille helppoa, mutta hän tietää myös tapauksia, joissa pelaajauran päättyminen on vienyt pohjille.

”Tiedän tapauksia, joissa huippupelaajat ovat lopettaneet ja pudonneet niin sanotusti tyhjän päälle ilman ammattia. Se on raaka paikka, kun selkääntaputtelijat häviävät. Sitten joillain oli tullut alkoholiongelmia ja löytyy muutamiakin surullisia tapauksia, joissa on oman käden kautta siirrytty pelaamaan lätkää tuonne taivaallisiin joukkoihin”, Wetzell kertoo.

"Tiedän tapauksia, joissa huippupelaajat ovat lopettaneet ja pudonneet niin sanotusti tyhjän päälle ilman ammattia. Se on raaka paikka, kun selkääntaputtelijat häviävät."

Wetzell osaa sanoa, että tänä päivänä urheilijoilla asiat tuntuvat olevan paljon paremmalla tolalla ja ammattien opiskeleminen on tehty joustavaksi sekä urheilijoille löytyy hyvää tukea työuran rakentamiselle urheilu-uran jälkeen.

Pelaajauran loputtua Wetzelliä ei pitkään kiinnostanut pätkän vertaa katsoa jääkiekkoa. Jos telkkarista tuli mitä tahansa urheilua, niin hän katsoi mieluummin sitä kuin jääkiekkoa. Nykyisin Wetzell kuitenkin on melko aktiivinen kiekonseuraaja ja kuuntelee matseja mielellään radiosta. Sydän sykkii yhä HIFK:lle.

Barona pitää huolta omistaan

Työt näyttäisivät tällä hetkellä Wetzellillä päättyneen, ja seuraavana suunnitelmissa olisi lastenlasten kanssa touhuilua, mökkeilyä ja veneilyä. Seitsemän vuotta sitten, kun Wetzelliä kaivattiin taas ABB:llä erääseen projektiin, kiekkolegendasta tuli baronalainen. ”Stigulle” aika Baronalla on ollut kaikin puolin positiivista ja hän kiittelee, kuinka hänestä on pidetty huolta:

”Suosittelisin ilman muuta Baronaa. Barona pitää selkeästi huolta omistaan ja viihtyvyyden takeeksi pyrkii järjestelemään yhteisiä hauskoja tilaisuuksiakin, milloin Linnanmäelle lasten kanssa, milloin lätkäpeleihin menoa ja niin edelleen. Haluan kiittää kaikkia baronalaisia, joiden kanssa olen ollut tekemisissä, miellyttävästi sujuneesta yhteistyöstä.”

 

Baronan insinöörien- ja teknisten asiantuntijoiden tehtävien rekrytointeihin erikoistunut Engineering-tiimi rekrytoi monen tasoisiin teollisuuden alan tehtäviin työvoimaa. Teollisuuden suurimpiin työllistäjiin kuuluvan Baronan kautta teknisillä asiantuntijoilla on erinomainen mahdollisuus saada nostetta urallensa.

Baronan rekrytoijat tajoavat henkilökohtaista uracoachausta ja sparrailuapua kaikille Barona Engineeringin kanssa työsuhteessa oleville. Tavoitteenamme on toimia tukenasi työurasi eri vaiheissa. Etsimme myös suorarekrytoinneilla teknisiä asiantuntijoita alan mielenkiintoisimpiin yrityksiin.

Lue lisää Baronan teknisille asiantuntijoille tarjoamistamme työmahdollisuuksista ja eduista täältä!

 

Aiheet: EngineeringTuotantouratarinateollisuusTyöntekijätarinat

Kirjoittanut:

Esa Roponen

Uusimmat kirjoitukset

Aihealueet

Katso lisää