5 työelämälle tärkeää taitoa, jotka opit reppureissaamalla

Moni korkeakouluopiskelija ottaa kaiken irti akateemisesta vapaudesta ja sijoittaa osan opintolainastaan pidempään reppureissuun. Varsinkin valmistumisen ja työelämään siirtymisen kynnyksellä. Maailmalta haetaan kokemuksia, joita ei luennoilla istumalla saa. Unohtumattomien kokemusten lisäksi reppureissulla oppii taitoja, joista on hyötyä työelämässä.

Reppureissaamisella tarkoitan matkustustapaa, jolla vältetään turistikohteita, etsitään koskemattomia paikkoja ja halutaan päästä käsiksi aitoon paikalliseen kulttuuriin. Eletään 30 euron päiväbudjetilla, syödään katuruokaa, majoitutaan hostelleissa ja siirrytään kohteesta toiseen paikallisbusseilla. Reissataan 24/7 – reppu selässä. Eli en tarkoita luksus- tai löhölomaa.

Tulevaisuuden työnantajasta pitkään jatkunut reissaaminen, varsinkin valmistumisen kynnyksellä tai sen jälkeen, saattaa kuulostaa vastuuntunnottomalta, kyvyttömyydeltä sitoutua ja todellisuuden pakoilulta. CV:ssä oleva aukko valmistumisen jälkeen tai opintojen viivästyminen matkustamisen vuoksi voi huonontaa nuoren mahdollisuutta työllistyä. Mutta, kannattaako maailmalla vietettyä aukkoa pitää heikentävänä tekijänä vastavalmistuneen palkkaamista pohtiessa? Itse hyödynnän seuraavia, osaltaan reppureissuilla kehittämiäni taitoja työssäni jatkuvasti.

 

Tässä 5 työelämälle tärkeää ominaisuutta,
jotka #backpacking tarjoaa: 

1. Kansainvälinen valmius ja globaali ajattelutapa
Koulussa on turvassa. Kulttuuri on sama, kieli yhteinen ja ruoka tuttua. Maailmalle lähtiessä joutuu hyvästelemään comfort zonen. Näin reissuun lähtö osoittaa rohkeutta, halua kehittää itseään sekä paloa kokea ja oppia uusia asioita. Reissaamalla saa uutta perspektiiviä elämään, tulee avarakatseisemmaksi ja ajattelutavasta kehittyy globaalimpi.
Työnantaja saa rohkean työntekijän, joka on valmis kansainvälisiin tehtäviin eikä epäröi tarttua uusiin tilaisuuksiin.

2. Itsevarmuus
"Saavumme ystäväni kanssa tuppukylään Vietnamiin; paikassa ei ole yhtään ravintolaa (ei edes katukeittiötä), emme löydä Wifiä eikä kukaan puhu sanaakaan englantia. Seuraavan kohteen löytäminen ja bussilippujen hankkiminen on haastavaa. Meidät ohjataan sokkona peltilaatikkoon eli paikallisbussiin, joka kuljettaa meitä läpi Etelä-Vietnamin maaseudun. Bussissa on meidän lisäksemme vain keski-ikäinen vietnamilaismies, joka on jo kuuden tunnin ajan tuijottanut meitä silmiä räpäyttämättä. Kun matka jatkuu ja jatkuu, alkaa vähän huolestuttaa. Olemme kauhusta hiljaisia. Mihin meitä viedään? Yhdeksän tunnin matkan jälkeen näemme "kaupungin" ja kylteissä näkyy oikea nimi: olemme perillä. Fiilis: We can handle anything!"

Reissatessa vastaan tulee lukuisia haasteita. Joka kerta kun päihittää uuden, itsevarmuus ja usko omiin kykyihinsä selvitä kaikesta vastaan tulevasta kasvaa.
Työnantaja saa itsevarman työntekijän, joka tietää pystyvänsä mihin vaan.

3. Ajanhallinta- ja suunnittelutaidot
Kouluhan on täynnä deadlineja ja suunnittelua? Fakta on, että usein niiden suhteen voidaan joustaa tai kurssin voi siirtää myöhäisemmäksi. Aamuluennellokaan ei tarvitse nousta jos ei huvita. Matkustaessa on toisin. Laosin bussista myöhästyessä seuraava voi tulla vasta seuraavana päivänä. Seurauksena, jokin kohde voi jäädä näkemättä. Paras matkustuskokemus syntyy hyvällä valmistautumisella. Suunnittelulla – vaikka edes seuraavan päivän bussiaikataulut selvittämällä – voi välttyä turhilta mokilta. (Ps. motivaatio suunnitteluun on reissatessa todennäköisesi korkeampi kuin kouluprojekteissa.)
Työnantaja saa työntekijän, joka pystyy ottamaan itsenäisesti vastuun projekteista.

4. Epätietoisuuden sietokyky
Vaikka valmistautuminen olisi 5/5, matkustaessa sattuu ja tapahtuu. Reissun päällä ei voi aina tietää, mitä vastaan tulee seuraavaksi. Näin oppii sietämään epätietoisuutta tulevasta. Hyödyllinen ominaisuus työelämässä ja sinne siirtyessä, eikö?
Työnantaja saa työntekijän, joka selviytyy hektisessä työympäristössä – sopeutuu nopeasti uusiin tilanteisiin ja sietää paineen viime hetken muutoksissa.

5. Sosiaaliset taidot
Reppureissulla tapaa paljon uusia, kiinnostavia ihmisiä. Ihmisiä, joita ei koulussa tapaisi. Yliopistossa viettää aikaa porukassa, jonka on itse valinnut ympärilleen.  He ovat luultavasti aika samankaltaisia kanssasi. Sama pätee vaihto-opiskeluun – vaikka kulttuuri on eri niin koulutus on sama. Työelämässä pitää kuitenkin osata olla hyvinkin erilaisten ja eri ikäisten ihmisten kanssa: aina ei voi enää valita. Kukaan tuskin väittää vastaa kun sanon, että sosiaaliset taidot kantavat työelämässä pitkälle.
Työnantaja saa hyvän verkostoitujan, joka ottaa tilanteen haltuun ja pitää small talkia yllä niin asiakastapaamisessa kuin kahvipöydässä.

Plus kokenut reissaaja on aina kiinnostavaa juttuseuraa!

En missään nimessä väitä, että jokainen reppureissua suunnitteleva nuori ajattelee lähtevänsä kehittämään itseään työelämää varten – tai välttämättä edes tiedostaa oppivansa näitä taitoja maailmalta. Väitän silti vahvasti, että reppureissu valmentaa työelämää varten. Listaamiani asioita työnantaja kuitenkin arvostaa, ja usein jopa odottaa meiltä milleniaaleilta. Varsinkin jos nuoren työkokemus on muuten vähäistä, ehkä pientä reissaamista kannattaisikin pitää palkkaamista puolustavana tekijänä.


Laura Heikkinen viimeistelee KTM-tutkintoaan ja elää siirtymävaihetta – opiskelijaelämästä työelämään. Hän pohtii blogiteksteissään siirtymistä niin vastavalmistuneen kuin työnantajankin näkökulmasta. 

Etsitkö töitä? Katso avoimet paikkamme!

New call-to-action

Aiheet: TyöelämäUravinkitOpiskeluTyöelämän taidot

Kirjoittanut:

Laura Heikkinen

Uusimmat kirjoitukset

Aihealueet

Katso lisää
New call-to-action