Kuntarahoitus on kompakti näköalapaikka uudistuvaan finanssialaan

banneri-kuntarahoitus

Finanssialan digitalisoituessa työmahdollisuudet digitaalisten palvelujen ja uuden liiketoiminnan kehityksen parissa lisääntyvät kovaa vauhtia. Harva kuitenkaan tietää, että Kuntarahoitus on Suomen kolmanneksi suurin rahoituslaitos ja tarjoaa siten merkittäviä työmahdollisuuksia finanssialan kehittämisen ytimessä.

Finanssialan vauhdikas uudistuminen näkyy työmarkkinoilla kiinnostavina työmahdollisuuksina erityisesti liiketoiminnan kehittämisen ja digitalisoimisen asiantuntijoille. Tässä vauhdissa – ja kiinnostavana työpaikkavaihtoehtona – on myös Kuntarahoitus. Työpaikkana se on mielenkiintoinen kombo rahoitusalan murrosta, vastuullista liiketoimintaa sekä yhteisöllisyyttä, jossa työntekijöistä välitetään aidosti.

Osastonjohtaja Mikko Jouhtio sekä Business Solution Managerit Jani Laisi ja Noora Huhtio kertovat tiimistään ja siitä, miksi Kuntarahoitus tarjoaa erinomaisia urahaasteita.


AITIOPAIKKA FINANSSIALAN MURROKSEEN – MITÄ SILLÄ OIKEASTAAN TARKOITETAAN?

Vuoden alussa Kuntarahoituksella aloittaneen Mikko Jouhtion mukaan organisaatio on erinomainen näköalapaikka finanssialan digitalisaatioon muun muassa kokonsa vuoksi. Noin 150 henkilöä työllistävä Kuntarahoitus on organisaationa perinteisiä rahoituslaitoksia merkittävästi pienempi, mikä ei kuitenkaan näy käynnissä olevissa kehityshankkeissa.

”Kuntarahoitus on suhteellisen pieni organisaatio, mutta meillä on ihan samat tarpeet ja vaatimukset kehittämiselle niin liiketoiminta- kuin regulaationäkökulmasta. Kokomme mahdollistaa sen, että täällä pääsee näkemään lähietäisyydeltä hyvin monipuolisesti erilaisia kehityskeissejä”, Mikko kertoo.

”Tämä on vähän niin kuin finanssialan piilossa ollut helmi.”

Mikon mielestä talo on myös siinä mielessä inhimillisen kokoinen, että tarvittavat henkilöt löytää nopeasti ja ihmiset pystyvät tekemään helposti yhteistyötä.

”Isompiin organisaatioihin verrattuna monet asiat etenevät ketterästi ja hallinnollinen rakenne on suoraviivainen.”

MUUTOS – KESKEINEN ELEMENTTI TYÖNTEOSSA

Noora Huhtio kuvailee, että kehittäjinä he tekevät töitä uusien asioiden ja muutoksen parissa.

”Ihmiset sekä liiketoiminta ovat keskiössä. Välineinä meillä on data, kehittämisen menetelmät sekä teknologiat. On mielenkiintoista seurata aitiopaikalta, mitä mahdollisuuksia uudet teknologiat sekä kasvava tietointensiivisyys tarjoavat ja erityisesti olla viemässä niitä käytäntöön; seurata, kuinka ihmisten työ kehittyy uusiin suuntiin niiden avulla”, Noora kuvailee.

Jani Laisi pohtii, että Kuntarahoituksella pystyy hahmottamaan ja näkemään kehityshankkeet kokonaisuutena sekä tarkastelemaan niitä eri näkökulmista.

”Täällä hahmotat kompaktisti kaikki liiketoiminta-alueet ja pääset tekemään laaja-alaisesti yhteistyötä kaikkien kanssa. Istumme myös koko Kuntarahoitus samoissa tiloissa, joten yhteistyö on todella sujuvaa ja kollegoiden kanssa voi helposti sparrailla”, Jani sanoo.

VASTUULLISTA TOIMINTAA, JOKA VAIKUTTAA JOKAISEN SUOMALAISEN ELÄMÄÄN

Pienen organisaation ei kannata antaa hämätä. Mikko kertoo syyn:

”Vaikka olemme henkilöstön määrällä mitattuna pieni toimija, olemme kuitenkin niin euroissa mitattuna kuin yhteiskuntavaikutuksenkin osalta erittäin merkittävä finanssialan toimija.”

Kuntarahoituksen tehtävänä on tarjota monipuolisia rahoituspalveluja kuntasektorille ja sosiaaliseen asuntotuotantoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Kuntarahoituksen myöntämää rahoitusta käytetään kunnallisiin rakennus- ja kehityshankkeisiin, jotka puolestaan tähtäävät hyvinvointipalvelujen lisäämiseen ja elämänlaadun parantamiseen. Kuntarahoituksen varoilla rahoitetaan muun muassa kouluja, päiväkoteja, vanhain- ja hoivakoteja, sairaaloita, terveyskeskuksia ja asuntoja. Liiketoiminnan vastuullisuus ja merkitys jokaisen suomalaisen arjessa on tärkeää työntekijöille.

”Jokainen meistä on kuntalainen ja asuu jossain. Vähän niin kuin itselle tekisi. Kyllähän siihen pystyy samaistumaan ihan eri tavalla”, Noora sanoo.

Kuntarahoitus on asiakkaidensa omistama – senkin myötä asiakaskeskeisyys on erittäin vahva ja luontainen osa toimintakulttuuria.

INNOSTAVIA HAASTEITA JA INHIMILLISIÄ TYÖKUORMIA  

Lopuksi jäimme keskustelemaan toviksi työntekijöiden välittämisestä. Päivän aikana tapaamistani kuntarahoituslaisista kaikki korostivat sitä, miten yrityksessä aidosti välitetään työntekijöistä.

”Työyhteisönä Kuntarahoitus on yhteisöllinen ja aktiivinen. Tänne on helppo hypätä sekaan uutena työntekijänä.”

Työntekijöistä välittäminen mielletään usein HR-sanahelinäksi ja työhyvinvointiin liittyviksi teoiksi, kuten terveydenhuoltoon tai liikunta- ja hyvinvointietuihin. Ja toki näitäkään ei ole Kuntarahoituksella unohdettu: Työntekijöillä on muun muassa mahdollisuus osallistua Hintsa-ohjelmaan, joka kannustaa asiantuntijoita kiinnostumaan omasta hyvinvoinnistaan ja muuttamaan elin- ja työskentelytapojaan positiivisempaan suuntaan.

Työntekijöistä välittäminen kumpuaa kuitenkin syvemmältä ja se näkyy muun muassa siinä, että uusia projekteja käynnistettäessä mietitään, kenen kannalta projekti olisi kiinnostavin ja toisaalta miten se saadaan mahdutettua henkilön työmäärään.

”Aika nopeasti uusia projekteja suunnitellessa otetaan esiin se ihmiskulma”, Noora kertoo.

”Kuntarahoituksella pyritään varmistamaan, että työntekijöiden työkuormat pysyvät inhimillisinä.”

Nooran mukaan myös esimiestyöhön on panostettu ja se näkyy vahvasti toiminnassa. Esimiehet ovat aidosti kiinnostuneita työntekijöistään ja varmistavat, että kasvusta huolimatta organisaatio säilyy hierarkialtaan matalana. Myöskin kollegojen välinen kunnioitus on tärkeää ja ihmiset halutaan kohdata kokonaisuuksina.

”Tarpeeton hierarkkisuus loistaa poissaolollaan”, toteaa Mikko.

PORUKKA PYSYY KASVUVAUHDINKIN KESKELLÄ

Myös luvut vahvistavat hyvinvoivan työyhteisön. Talo on täynnä erilaisia ihmisiä ja kovasta kasvutahdista huolimatta työntekijöiden vaihtuvuus on ollut erittäin pientä vuosien varrella (3,3% viime vuonna).

”Täällä on aika optimi sekoitus porukkaa eri ikäpolvilta ja eri taustoilla” Mikko kertoo.

Keskimääräinen työsuhteen pituus onkin 5,9 vuotta - luku on poikkeuksellisen korkea kun ottaa huomioon, että henkilöstön määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin sadalla uudella tekijällä ja tuoreet työsuhteet painavat keskiarvoa alas.

Jani Laisi sanookin yllättyneensä juuri siitä, kuinka kauan kollegat ovat työskennelleet Kuntarahoituksella.

”Sitten kun tänne on ihmisiä tullut, niin he ovat myös tänne jääneet. Lähtijöitä on ollut kuuden vuoden aikana yksittäisiä.” Hän uskoo, että se johtuu siitä, että Kuntarahoitukselle pidetään ihmisistä ja osaamisesta huolta.

”Täällä on kunnianhimoisia ihmisiä ja asioita tehdään yhdessä tekemisen mentaliteetilla”, Mikko komppaa.

 

Aiheet: ITUravinkitTyöyhteisöt

Kirjoittanut:

Pinja Pynnönen

Uusimmat kirjoitukset

Aihealueet