Työ ulkomailla terästää omia kommunikointitaitoja

Sujuva kommunikointi on edellytys hyvälle ilmapiirille millä tahansa työpaikalla, mutta ulkomailla työskennellessä sen merkitys korostuu. Kun harkitsee ulkomailla työskentelyä, kannattaakin siis varautua siihen, että kommunikointi ja keskustelukulttuuri on todennäköisesti erilaista, kuin mihin on kotimaan työpaikoilla tottunut.

Olen työskennellyt Tanskassa hieman yli vuoden ajan. Sekä työpaikallani että opinnoissani on varsin kansainvälinen ilmapiiri, ja kulttuurieroja ei ole voinut olla miettimättä. Tässä asiassa kommunikointi on keskeisessä roolissa - kommunikoinnissa tulee esiin suuria kulttuurieroja, toisaalta juurikin runsas kommunikointi auttaa ymmärtämään kulttuurieroja.

Yleisesti ottaen Tanskassa ollaan Suomea innokkaimpia keskustelemaan asioista. Omalla työpaikallani koitetaan kuitenkin välttää turhia kokouksia, mutta yliopistolla olen huomannut, että melkein jokaisesta asiasta keskustellaan – välillä ehkä vähän liikakin, tekemisen sijaan.

Toisaalta, olen oppinut arvostamaan keskustelua ja ryhmätöitä aivan eri tavalla kuin aiemmin. Vaikka olinkin mielestäni tehnyt paljon ryhmätöitä suomalaisessa koulutuksessani, opin vasta Tanskassa näkemään kaikki ryhmätyön hyödyt. Yksi parhaista ulkomailla työskentelyn opeista onkin ollut oppia toisesta kulttuurista, ja huomata, että siihen voi sopeutua.

 

 "Nykyään minusta on lähes itsestäänselvyys, että omiinkin projekteihin pyytää muiden brainstormingia mukaan, ennen kuin alkaa toteuttamaan mitään."

 

Tanskalaisessa  keskustelukulttuurissa positiivisena asiana olen myös kokenut palautteen antamisen runsauden, mikä varmasti myös vaihtelee eri työpaikkojen välillä. Varsinkin ulkomaalaisena työntekijänä tuntuu kuitenkin tärkeältä tietää, onko oikeilla raiteilla työtehtäviensä suhteen, kun työtään tekee aivan uudessa ympäristössä.

 

Työpaikan kulttuuri vaikuttaa olennaisesti keskustelukulttuuriin

Tulin oikeastaan vasta äsken miettineeksi kommunikoinnin tärkeyttä kansainvälisellä työpaikalla, kun työpaikkani julkaisi niin sanotun ”atlaksen” työpaikan kulttuurista. Kirjasessa kerrotaan yrityksen arvoista ja millaiseen työilmapiirin pyritään - sekä yrityksen nykyisille työntekijöille, että mahdollisille uusille tulijoille. Minusta, kuten myös kollegoideni mielestä, kirjanen oli kiva tapa kiteyttää se kulttuuri, jota joka päivä työpaikalla eletään, mutta jota ei välttämättä muuten tule ajatelleeksi. Vaikka yrityksen arvot periaatteessa tietää, on niistä helpompaa muistuttaa itseään, kun on mustaa valkoisella.

Työnantajalla onkin vastuu varmistaa, että jokainen työntekijä tuntee työpaikan kulttuurin ja tämä tarve korostuu työpaikalla, jossa on paljon kansainvälisiä työntekijöitä. Samalla on tärkeää muistaa, kun lähtee ulkomaille työskentelemään, että kannattaa juurikin kulttuuriin liittyvistä asioista kysellä, sillä kaikki ei aina ole itsestäänselvää. Esimerkiksi mitkä asiat hoidetaan sähköpostitse ja mitkä asiat keskustellaan työpaikalla? Kuinka vahvasti omia mielipiteitä on totuttu ilmaisemaan? Asioista kyseleminen luo itselle varmuutta toimimiseen, mutta osoittaa myös mielenkiintoa paikallista kulttuuria kohtaan.


Kuva: Trendhim

 

Kiinnitä huomiota omaan tapaasi viestiä

Työnhakijana tai uutena työntekijänä kannattaa aina miettiä, kuinka oma kommunikointitapa sopeutuu työpaikalle. Omaa persoonallisuuttaan ei tietenkään tarvitse muuttaa, mutta kulttuurieroista kannatta olla tietoinen. Olen itse suomalaisittain harvasanainen ja sanon asiat melko suoraan. Alussa pelkäsinkin, että vaikutan töykeältä, vain sen takia että ”ylimääräiset” kohteliaisuudet eivät tule minulle luonnostaan. En kuitenkaan koe, että minun olisi tarvinnut muuttaa puhetyyliäni merkittävästi – ja nähtävästi minua pidetään kuitenkin ihan ystävällisenä henkilönä. Tietysti hiukan small talkia olen saanut omaksua, mutta muuten tavallinen ystävällisyys ja kliseinen ”ole oma itsesi” on kantanut pitkälle. Loppujen lopuksi olen itse hämmentynyt enemmän ihmisten kohteliasuudesta, kuin mitä ihmiset ovat hämmentyneet (itse kuvittelemastani) omasta töykeydestäni.

Toinen asia mihin olen kiinnittänyt huomiota, on vaatimattomuus puhuessa. Minulla on tapana lisätä lauseitteni perään ” tai niin minä luulen” tai ”ehkä”- tapaisia lausahduksia. Yksi ulkomaalaisista kavereistani huomautti heti alussa, että vaikutan epävarmalta, kun sanon näitä, vaikka usein olikin kyse asioista, joista olin 99-prosenttisen varma. Tietty vaatimattomuus taitaakin olla melko tavallista suomalaisille, mutta itse olen koittanut pyrkiä eroon tästä työyhteyksissä. Tietty vaatimattomuus on hyväksi, mutta itseään ei pitäisi vähätellä.

 

Älä sorru puhumaan vain englantia – ota paikallisten puheista kaikki irti

Olen huomannut, että jos ei puhu sama kieltä kuin valtaosa kollegoista, saattaa välillä miettiä, meneekö minulta jotain ohi. Ennen kuin tunsin kollegani paremmin, tuli välillä hetkiä, jolloin mietin, että en välttämättä kuule kaikkea, vain sen takia, että en puhu samaa kieltä. Alun ”kielimuurien” aiheuttama epävarmuuden tunne kuitenkin katosi, kun aloin tuntea olevani osa työyhteisöä ja luottamaan siihen, että kuulen kyllä kaiken tarvittavan.

Kun aloitin työni Tanskassa olin asunut maassa alle puoli vuotta. Koska opintoni ja suurin osa ystävistä olivat englanninkielisiä, tanskan kieltä ei juurikaan tullut käytettyä, vaikka kävinkin tanskan kursseilla. Arkipäiväiset asiat hoituivat yleensä tanskan ja ruotsin sekakielellä, mutta työpaikalla huomasin, että kieli vaihtui melkein heti englanniksi. Olisin tosin ehkä voinut sitkeämmin koittaa harjoitella tanskaani, mutta koska työpaikallani on muitakin kansainvälisiä, pelkkään englantiin oli helppo turvautua.

Jos siis hakee töitä ulkomailla kannattaa tiedostaa kansainvälisen työilmapiirin riski: kun englantia voi puhua koko ajan, niin sitä käyttää helposti koko ajan, eikä harjoittele paikallista kieltä.

 

Auta kielitaidollasi koko yritystä

Muualta tullut työntekijä on valtti yritykselle: kansainväliset työntekijät voivat helpottaa yrityksen kommunikointia eri maiden markkinoilla.  Kulttuurierothan vaikuttavat myös siihen, kuinka asiakasta tai yhteistyökumppania kannattaa lähestyä. Työntekijänä saattaa olla hyvä idea selittää oman maan kommunikointitapaa ja näin olleen parantaa yrityksen ymmärrystä kohdemaan asiakkaista, mikä samalla helpottaa myös omaa työtä.

Kun on oppinut sopeutumaan työpaikan kommunikointitapaan jossain maassa, voi olla ylpeä siitä, että hyvin mahdollisesti pystyy sopeutumaan myös muissa kulttuureissa. Samalla on oppinut ymmärtämään ainakin yhden (tai useamman, monikansaisella työpaikalla) maan kulttuuria, josta voi olla hyötyä vaikka palaisikin kotimaahansa myöhemmin. Muutenkin ulkomailla vietetty aika on herättänyt minut miettimään kommunikointia tavalla, jota en tehnyt työskennellessäni Suomessa – tiedän varmasti jatkossa kiinnittäväni siihen huomiota.

Itse olen onnekas, kun olen löytänyt työpaikan, jossa keskustelu on rentoa, gif-animaatiot ovat kiinteä osa yrityksen sisäistä kommunikointia ja oman mielipiteensä uskaltaa sanoa, oli kieli sitten mikä tahansa. Ja kuten yllä totesin, uskallus lähteä työskentelemään muissakin kulttuureissa kasvaa, kun huomaa kuinka sujuvasti kommunikointi ensimmäisellä ulkomaisella työpaikalla voi loppujen lopuksi sujua.


Stina Henriksson opiskelee Tanskassa Via University Collegessa ja työskentelee tanskalaiselle Trendhim- yritykselle.
LinkedIN: Stina Henriksson & Instagram: @stinkkih

Kiinnostuitko työstä ulkomailla? Katso työmahdollisuuksiamme: 


New call-to-action

Aiheet: UravinkitUlkomailla työskentelyMuutto työn perässä

Kirjoittanut:

Stina Henriksson

Uusimmat kirjoitukset

Aihealueet

Katso lisää
New call-to-action